Mikko Alatalo - Maailma Tarvii Duunaria 2CD

Tuotetiedot

• Condition New
• Type CD
• Vendor Busola
• SKU 6419274010426
• Artisti Mikko Alatalo
• Lyhyt kuvaus Tutustuin kantrimusiikkiin 60-luvun lopulla, kun lukiolaispoikana sain vierailla muutaman kesäviikon Texasissa. Se oli rakkautta ensi kuulemalla. Ihastuin mm. western swingiin, Amerikan ’Dallapen’ Bob Wills & Texas Playboysien tyyliin. Folk-innostuksen vallassa vedin koulussani hootenanny-klubia. 70-luvulla levytin bluegrass-musiikkia yhdessä Vanha Isäntä-yhtyeen kanssa. Kantri kuuluu myös monilla muilla levyilläni neljän vuosikymmenen aikana. Mutta vasta 2001 tein Kantri I:n, levyn, jonka olisin Alatalon toivonut tekevän jo aiemmin. Ja nimenomaan oikeilla kantrisoittimilla kuten banjo, mandoliini, viulu, dobro ja pedal steel-kitara. Siis soittimilla, jotka saavat radioiden musiikkipäälliköille lähinnä ihottuman, mutta siitä viis. Suomen kansa rakastaa kantria, mutta ei tiedä sitä (vrt. Eskilstunassa 2011 Alan Jacksonin konsertissa oli 10 000 ihmistä). Suomessa moni kuulleessaan sanan ’kantri’, vääntää ironisen hymyn, koska eivät tiedä paremmin. Viis siitä. Levy-yhtiöt eivät koske tikullakaan kantriin. Viis siitäkin. Kantri on minulle kallis hobby, monella muotoa. Sitä paitsi parhaat tarinat ja kitaristit ovat nykyään kantrissa. Nyt 14 vuoden urakka kantri-trilogiasta on valmis. Kantri I ilmestyi 2001, kakkonen 2008. Kantri III täydentää kolmikon. Bonuslevyllä on Kantri 1n ja 2n parhaita. Halusin levyilleni erilaisia americanan tyylilajeja, joista kaikista pidän. Esikuvina Harri Rinteen ja minun peruskantreissa ovat aikoinaan olleet ’outlaw’- miehet Nelson, Jennings, Kristofferson ja Cash sekä Bobby Bare, Buck Owens , Hoyt Axton (jonka keikkabussissa istuin hänen kanssaan iltaa 1978) ja jopa hullu David Allen Coe. Mutta olen myös kuunnellut täysin häpeilemättä kitarakuningas Chet Atkinsin tuottamaa Nashville-viihdekantria (joidenkin mielestä limakantria). Nykytekijöistä innostavat mm. Alan Jackson, Marty Stuart, Allison Kraus, Dwight Yoakam, eläkeläinen Garth Brooks, Keith Urban, Martina McBride, Kenny Chesney, Tim McGraw, Rodney Crowell sekä kitaravirtuoosit Brad Paisley, Vince Gill, Brent Mason ja Albert Lee. Monia muita artisteja olen kuullut mm. Oprylandissa, Billy Bob’sissa ja Bourbon Streetillä , mutta listasta tulisi liian pitkä. Ja kantri ei katso ikää: äsken näin kahdeksankymppisen Loretta Lynnin voimissaan Torontossa. Western swing löi tajuntaan lopullisesti, kun kuulin Asleep at the Wheel-bändiä legendaarisessa Palomino-klubissa 80-luvun alussa. Siksi tätä lajia on useita kappaleita, yksi Pispala Cowboys’ien kanssa. Parilla New Orleansin reissulla iski valkoisten cajun ja mustien zydeco. Suistomusaa edustaa yksirivisen kreolihaitarin mestari Jarkko Helin ryhmineen. Tex-mexiä kaksirivisine haitareineen soittaa Suomen ’Flaco Jimenez’ Veli-Matti Järvenpää. Ken on juonut Margaritan jossakin Jimmy Buffetin kapakoista, haluaa mukaan myös calypso-vaikutteita tai kenties Zac Brownin tyyliin. Jussi Syren ja Groundbreakers ovat Suomi-bluegrassin uranuurtajia. Olen ylpeä, että olen saanut heidän kanssa levyttää unohtumattomia kappaleita Bill Monroen hengessä. Kiitokset myös vieraileville solisteille: Suomi-kantrin isä Jussi Raittinen, joka levytti jo aikoinaan Nashvillessa rallini. Kiitos Freukkareiden outlaw-mies Pekka Myllykoski, hevoskuiskaaja Kari Vepsä, rekkamies Matti Esko, reissumies Simo Silmu, viuluvirtuoosi Janne Viksten, miljoonien kilometrien kvartetti Grön-Taipale-Allan-Rahkonen, liha- ja perunamies Heikki Kinnunen ja muutamat muut. Kiitos Jukka ’Paisley’ Harju, Olli Haavisto, Kukka Lehto, Antti Heerman, Janne Viksten, Veli-Matti, Kalle, Hessu, Anssi, Roope, Tommi, Masi, Jammi, Petri, Olli, Pena, Harri ja monet muut. Suurkiitos Mika S. niin monesta asiasta näiden levyjen suhteen. Kiitos Juuso. Kiitos Seija (’mitä sinä siellä studiossa asut, kun ei sitä kantria kukaan diggaa…’) että, silti ymmärrät: man’s got to do what man’s got to do. Kiitos Harri kaikesta. Tämä trilogia on tehty rakkaudesta country & western-musiikkiin suomalaiseen maisemaan ja kieleen sovitettuna, maaseudulta ja pohjoisesta. Mikko Alatalo
• Julkaisuvuosi 2,013